Koronarokotehaitta

Miksi koronarokotteista johtuville rokotehaitoille ei ole tautiluokituskoodeja?

Tanskan terveydenhuoltojärjestelmässä jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä hoitoon ja tutkimuksiin. Puolueet ylistävät terveydenhoidon tasa-arvoa. Tämä tasa-arvo ei kuitenkaan näytä koskevan ihmisiä, jotka ovat saaneet haitan koronarokotteesta. Hiljaisuus rokotehaitoista on korvia särkevää.

Terveydenhuollossa ei ole tautiluokituskoodia näiden rokotteiksi kutsuttujen injektioiden aiheuttamille haitoille. Diagnostisen koodin käyttäminen on edellytys sille, että rokotehaitat voidaan todeta. Jokaiseen potilasasiakirjaan on kirjattava tautiluokituskoodi, olipa kyseessä pelkkä tavanomainen terveystarkastus. Ilman koodia ei tule rahoitusta kyseiselle yksikölle.

Koronarokotehaitta

WHO estää koronarokotehaittojen diagnosoinnin

WHO hallinnoi ICD10-tautiluokitusjärjestelmää, joka on otettu käyttöön maailmanlaajuisesti kauan ennen koronapandemiaa ja koronarokotteita. Koronatautiin liittyy 9 erilaista diagnoosikoodia, mutta koodeja ei ole sellaisille avainsanoille kuten ”rokotuksen jälkeinen oireyhtymä”, ”koronarokote” tai ”rokotteen jälkiseuraukset”. Lääkäreiden on siksi käytettävä muita diagnoosikoodeja potilaan tilan kirjaamiseen, vaikka oireilla olisi ilmeinen yhteys koronarokotteisiin.

Seuraavat diagnoosit voivat esimerkiksi hyvinkin liittyä koronarokotuksiin: sydänsairaudet, verenpainetauti, krooninen väsymysoireyhtymä, kuukautishäiriöt, keskenmenot, diabetes, rintakipu, keuhkoverenpainetauti, lymfaattinen syöpä, sydämen rytmihäiriöt sekä monet muut erilaiset diagnoosit.

Jos päättäjät suhtautuvat vakavasti tasa-arvoon terveydenhuollossa, miksi koronarokotteesta rokotehaittoja saaneita potilaita ei voida diagnosoida tasavertaisesti muiden potilaiden kanssa – esimerkiksi pitkäaikaisen koronan saaneiden kanssa?

Koronarokotehaitta

Rokotehaittojen seuranta laiminlyöty

Jos koronarokotteen aiheuttamia haittoja ei tunnusteta, mitään ei myöskään tehdä, eikä veronmaksajien rahoja kohdenneta rokotehaittojen ja näiden niin kutsuttujen rokotteiden haittavaikutusten tutkimiseen ja hoitamiseen. Saattaisi kuitenkin olla, että rokotehaittojen varhainen hoito osoittautuisi ratkaisevan tärkeäksi yksilön elämän ja terveyden kannalta.

Nyt rokotehaitat pelkästään lakaistaan maton alle. Terveysviranomaiset eivät ole jakaneet lääkäreille tietoa siitä, mitä haittavaikutuksia on raportoitu ja miten ne pitäisi diagnosoida tai hoitaa. Viranomaiset ovat kuitenkin asiasta ääntä pitämättä rajoittaneet koronarokotteiden antamisen yli 50-vuotiaiden ikäryhmään. Ihmettelen millä perusteella??

Yksikään Tanskan julkisen terveydenhoidon yksiköistä tai yksityisistä patologian osastoista ei ole ottanut käyttöön immunohistokemiallista värjäysmenetelmää koronarokotteen tuottaman piikkiproteiinin havaitsemiseksi kudos- ja verinäytteistä. Saksalaisen patologin tohtori Arne Burkhardtin mukaan tämä on standardimenettely, jota mikä tahansa laboratorio voi hyödyntää.

Jos näitä tutkimuksia ei tehdä, mRNA-rokotteen ottamisen jälkeen saatua rokotehaittaa ei voida todistaa. Ne ovat edelleen vain epäilyksiä – ja ilman tutkimuksen vahvistamia todisteita Potilasvalituslautakunta voi ne hylätä.

Käytäntö on osoittanut terveysviranomaisten epäonnistuneen törkeällä tavalla. He ovat ikään kuin vetäneet puhelimen pistokkeen seinästä, jotta heidän ei tarvitsisi kuulla rokotehaitoista vammautuneista tai kuolleista. Tämä on ylimielisyyttä erityisesti niitä omaisia kohtaan, jotka ovat menettäneet lapsensa tai lähisukulaisensa, eikä kuolinsyytä ole riittävällä tasolla selvitetty ruumiinavauksella ja kudoksen immunohistokemiallisella värjäyksellä.

Rokotehaittojen uhrien tutkiminen siirtyy erikoisalalta toiselle ilman, että lääkärit pystyvät päättelemään ja havaitsemaan, että sairaus johtuu koronarokotteesta.

Tämän voisi hoitaa niin paljon paremmin.

Artikkelin on kirjoittanut tanskalainen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jeanne Rungby yhteistyössä Active Citizens and Dissens Median kanssa, ja se on julkaistu 11. joulukuuta 2022.

Jeanne Annette Rungby

Jeanne Annette Rungby on erikoistunut väliseinäleikkauksiin ja ulkoiseen nenäkirurgiaan. Lisäksi hän suorittaa yleisiä korva-, nenä- ja kurkkutoimenpiteitä, kuten nielurisojen ja kitakielekkeen poistoja sekä polyyppien poistoja ja tyhjennyksiä. Lisäksi hän tekee pienempiä toimenpiteitä kuten erilaisia ulkokorvien plastiikkakirurgisia toimenpiteitä paikallispuudutuksessa, esimerkiksi korvakorujen venyttämien korvalehtien rekonstruktioita.

Linkkejä

Alkuperäinen juttu:
https://scandinavianfreedom.news/downloads/news03/06.pdf

https://www.vaccineinfo.dk/artikler/2022/vaccineskader-kan-paavises

https://www.vaccineinfo.dk/artikler/2022/rapport-om-bivirkninger-efter-covid-19-vacciner

https://www.vaccineinfo.dk/app/webroot/uploads/artikler/bivirkningsrapport-06-08-1.pdf

Lue myös:

Diagnoosien kirjaaminen potilaskertomukseen on hyvän toiminnan perusta https://www.duodecimlehti.fi/duo98777

Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja https://thl.fi/documents/10531/124365/Opas%202012%2017.pdf

Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet
https://apta.fi/wp-content/uploads/2018/12/ICD-10_tautiluokitus.pdf

Kanta-palvelu: Toimintamallit ja kirjaaminen
https://www.kanta.fi/ammattilaiset/kansalliset-toimintamallit

Samankaltaiset artikkelit