Mitä hyötyä koronatoimista? Peiliin katsomisen paikka

Mitä hyötyä koronatoimista? Peiliin katsomisen paikka

Venäjän ja Ukrainan konflikti sekä Nato- jäsenyys ovat haudanneet alleen runsaan kahden vuoden rajoitustoimet väitetyn pandemian suhteen. Kriittisen tarkastelun paikka olisi kuitenkin juuri nyt. Vakavia sivuvaikutuksia on seurannut koronatoimenpiteiden seurauksena heijastuen niin yksilöihin kuin koko yhteiskuntaan. Tässä katsauksessa on valikoituna joitain kriittisiä äänenpainoja:

Uutuuskirja kritisoi Suomen koronapäätöksiä

THL:n johtaja myöntää nyt ylilyönnit: ”Enemmän olisi pitänyt punnita sivuvaikutuksia niistä toimista”

-Pelon lietsominen ja ylimitoitetut rajoitukset täyssulkuineen ovat aiheuttaneet vakavia terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. Näin väittää hiljan ilmestynyt, professori Heikki Peltolan kirjoittama, koronakirja (Duodecim Kustannus). THL:stä kerrotaan MTV Uutisille, että sekä ikäihmisille annettu ohje eristäytyä että koulusulut olivat ylilyöntejä.

Koronapäätöksiä on perusteltu sairaaloiden liiallisella kuormittumisella, mutta kirjan kirjoittajan mukaan vika ei suinkaan ole koronassa.

– Jos me katsotaan sairaalapaikkoja, niin se on noin puolet siitä, mitä se oli parikymmentä vuotta sitten, kertoo Heikki Peltola, kirjan kirjoittaja, infektiotautiopin professori emeritus MTV Uutiset Liven haastattelussa.

”Enemmän olisi pitänyt jättää ihmiselle omalle vastuulle arvioida sitä riskiään. Ja sitten se, että kouluja suljettiin aika paljon, niin kyllä se jälkiarvioinneissa on ollut aika tehoton toimi”, Salminen toteaa.

Salminen myöntää että vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia. Hän mainitsee esimerkiksi oppimisen vaikeudet ja mielenterveyden ongelmat.

-Kriisiin on vastattu rahalla. Valtion velkaa on kasvatettu 25 miljardia euroa pitkälti koronapandemiaan vedoten, kirjoittaa kirjan tekijä Peltola.

Uutuuskirja kritisoi Suomen koronapäätöksiä – THL:n johtaja myöntää ylilyönnit: ”Enemmän olisi pitänyt punnita sivuvaikutuksia niistä toimista” (msn.com)

”Peiliin katsoen pitäisi käydä kriittinen keskustelu koronatoimista”

Vihdoin myös poliittisella kentällä on alkanut kuulumaan kriittisiä äänenpainoja harjoitettua koronastrategiaa kohtaan. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen peräänkuuluttaa rajoitustoimenpiteiden kriittistä tarkastelua. Hän toteaa että valitettavasti tämä tarkastelu on jäänyt Venäjän hyökkäyssodan ja Nato- jäsenyys keskustelun alle. Vaarana onkin että kriittinen tarkastelu jää tekemättä vaikka se olisi ehdottoman tärkeää myös tulevaa ajatellen. ”Peiliin katsoen pitäisi käydä kriittinen keskustelu koronatoimista”, Räsänen myöntää.

 ”Emme tienneet, olisiko rajoituksista hyötyä, mutta emme myöskään tienneet, miten vakavasta taudista oli kyse”, Räsänen toteaa. Samalla hänen ajatuksestaan paljastuu se ettei riskejä ja hyötyjä missään vaiheessa kunnolla arvioitu vaan lähdettiin suoraa päätä äärimmäisiin toimenpiteisiin. Hän toteaa että ei tiedetty kuinka vakavasta taudista oli kyse ja kuitenkin se luokiteltiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja sen myötä toimenpiteet vietiin äärimmäisyyksiin. Nyt tiedossamme on että ennen rokotusten laajamittaista käynnistämistä ei Suomessa esiintynyt minkäänlaista ylikuolleisuutta. Tilanne muuttui vasta rokotusten kiihtyessä:

”Edelleen nähdään erittäin korkeita kuolleisuuslukuja kaikkien rokotus- ja rajoitustoimien jälkeenkin.Tätäkin kysymystä on selvitettävä”, Räsänen sanoo.

”Mitkä toimet olivat kenties vahingollisempia kuin tauti itse?”

Räsänen kysyy ja jatkaa: ”Esimerkiksi ikäihmisten rajoittamisesta ja sairaaloiden vierailukielloista aiheutui kenties enemmän haittaa kuin oli hyötyä. Myös esimerkiksi Uudenmaan eristäminen (keväällä 2020) näyttää jälkikäteen arvioiden tarpeettomalta toimenpiteeltä. Samaten liikkumiseen ja liikuntaharrastuksiin kohdistuneet rajoitukset heikensivät kansanterveyttä ja lisäsivät yksinäisyyttä”. Poliittista katsausta seuranneen puoluevaltuuston keskustelun aikana Räsänen totesi myös, että hoitajien rokotepakko pitäisi heti purkaa, ”Me vastustimme sen säätämistä”, hän muistuttaa.

Päivi Räsänen KD:n puoluevaltuustossa: ”Koronapandemian poliittisten toimien kriittinen arviointi on tehtävä huolella” | KD-Lehti (kdlehti.fi)

Great Barrington- julkilausumassa varoitettiin laajamittaisista rajoitustoimista

Great Barrington on lukuisien huppuasiantuntijoiden jo pandemian varhaisessa vaiheessa allekirjoittama lausuma rajoitustoimien ylimitoituksen tarpeettomuudesta ja haitallisuudesta. Lokakuussa 2020 sen allekirjoittivat 46 lääketieteen ammattilaista. Se on kehotus välttää tarpeettomia kärsimyksiä yhteiskunnalle ja yksilöille. Vaikka monet alan asiantuntijat varoittivat sulkutoimien ja muiden rajoitustoimien haitallisuudesta, otettiin ne suuremmin riskejä ja hyötyjä punnitsematta kuitenkin käyttöön niin Suomessa kuin muualla maailmassa. 90- luvun laman seurauksista lapsiin ja nuoriin ei oltu opittu mitään, uhrit jotka syntyivät rajoitustoimenpiteiden seurauksena eivät ole olleet tarpeellisia vaan täysin turhia. Alla muutamia lainauksia julkilausumasta:

”Infektiosairauksien epidemiologeina ja kansanterveystieteilijöinä meillä on vakava huoli koronavirustaudin nykyisten torjuntatoimien kielteisistä vaikutuksista ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Suosittelemme lähestymistapaa, jota kutsumme Kohdennetuksi suojeluksi.

”Tulemme sekä vasemmalta että oikealta, ja ympäri maailmaa, mutta meille on yhteistä se, että olemme omistautuneet työurillamme ihmisten suojeluun. Nykyiset yhteiskuntien sulkutoimet ovat aiheuttamassa valtavia lyhyt- ja pitkäaikaisia kielteisiä kansanterveysvaikutuksia”. 

”Tiedämme että koronavirustauti on enemmän kuin tuhat kertaa vaarallisempi vanhoilla ja huonokuntoisilla kuin nuorilla. Todellakin, lapsille koronavirustauti on vähemmän vaarallinen kuin monet muut vaarat mukaan lukien influenssa”.

”Niiden ihmisten, jotka eivät ole haavoittuvia, tulee antaa elää normaalia elämää välittömästi. Yksinkertaisia hygieenisiä toimenpiteitä kuten käsien pesua ja kehotusta pysyä kotona sairaana tulee tähdentää kaikkien kohdalla alentaaksemme laumaimmuniteetin kynnystä. Koulut ja yliopistot tulee avata lähiopetukselle. Kouluajan ulkopuoliset aktiviteetit kuten urheiluharrastukset tulee aloittaa uudelleen. Nuorten matalariskisten aikuisten tulee työskennellä normaalisti ilman vaatimusta etätyöskentelystä. Ravintolat ja yritykset tulee avata. Taide, musiikki, urheilu ja muut kulttuuritoimet tulee aloittaa uudelleen. Suuremmassa vaarassa olevat ihmiset voivat osallistua näihin halutessaan, samalla kun yhteiskunta nauttii siitä suojelusta jonka haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset saavat niiltä jotka ovat kasvattaneet laumaimmuniteettia”.

Great Barrington Declaration (gbdeclaration.org)

Great Barrington Julkilausuma – Great Barrington Declaration (gbdeclaration.org)

Moniammatillinen koronakriisin ratkaisuryhmä MKR

Yhteydenotot:

lunalehikoinen@gmail.com

Lue myös: