Koronatoimenpiteet lisänneet lasten ja nuorten henkistä pahoinvointia

Useat tutkimukset Suomessa ja ulkomailla  osoittavat että lasten ja nuorten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja itsetuhoiset ajatukset ovat lisääntyneet korona- aikana merkittävästi. Samalla hoitoon pääsy on vaikeutunut. Myös nuorten syrjäytymisriski on kasvanut korona-ajan ja sen toimenpiteiden seurauksena. Suuri kysymys kuuluukin, oliko myös nuorempien ikäluokkien vetäminen korontoimenpiteiden piiriin todella tarpeellista? Tämä Lehtikatsaus on referoitu ja lyhennetty eri lehtijutuista ja tutkimuksista joihin ne ovat viitanneet. Artikkelissa käsiteltäviä aiheita:

-Ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, yksinäisyyttä

-Korona-ajassa on kaikuja vielä tuoreessa muistissa olevasta 90- luvun lamasta

-Lähes neljä viidestä nuoresta kokee hyvinvointinsa heikentyneen korona-aikana

-Moni lapsi hakee itse apua sitä saamatta

-Koronapandemian vaikutus nuorten syrjäytymiseen

-Lopuksi; Mitä tutkimukset ja lehtijutut eivät kertoneet?

-Mistä hakea tukea?

Ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, yksinäisyyttä

Pandemian aikana kertynyt tutkimustieto viittaa vahvasti siihen että lasten ja nuorten pahoinvointi on selvästi lisääntynyt niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. THL:n omassa webinaarissa todettiin että mielenterveyteen liittyvien 21 tutkimuksen joukosta peräti 17 osoittaa että lasten ja nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireet lisääntyivät korona- aikana. Tässä joitain esimerkkejä:

Kuormittuneisuus:

Esimerkiksi keväällä 2020 toteutetun saksalaistutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa lapsista ja nuorista raportoi olevansa erittäin kuormittuneita ja heidän elämänlaatunsa oli merkittävästi aiempaa huonompi. 7–17-vuotiailla vastaajilla oli enemmän mielenterveysongelmia ja ahdistuneisuutta kuin ennen pandemiaa. Tutkimuksen mukaan pojilla oli mielenterveyden ongelmia hieman tyttöjä enemmän. Yhteensä 9,9 prosenttia vastaajista kertoi mielenterveysongelmista ennen pandemiaa, kun taas 17,8 prosentilla niitä oli pandemian aikana.

Itsetuhoiset ajatukset:

Islantilaisessa tutkimuksessa taas tarkasteltiin 13–15-vuotiaita ja 16–18-vuotiaita. Tulosten mukaan masennusoireet lisääntyivät ja henkinen hyvinvointi laski kaikissa ikäryhmissä. Tytöt raportoivat eniten oireita. 16–18-vuotiailla oli kaikista eniten masennusoireita. Tutkijat pohtivat, että autonomian, ystävien ja vertaisten vuorovaikutuksen tarve on 16–18-vuotiailla suurempi verrattuna nuorempiin. Nuorten itsetuhoisuuskin on kasvanut pandemia-aikana. Mieli ry:n tutkimuksen mukaan kuluneen vuoden aikana joka kymmenes suomalainen 18–34-vuotias on vakavasti harkinnut henkensä riistämistä.

Tilanne on näkynyt Mieli ry:n kriisipuhelimessa, johon on tullut ennätysmäärä itsetuhoisia yhteydenottoja tänä vuonna. Eniten niitä tuli kesäkuussa 2021, jolloin yhteydenottoja oli 603 kappaletta. Erityisesti alle 30-vuotiaiden soitot ovat lisääntyneet.

Hoitoon pääsy viivästynyt:

Pandemian aiheuttama psyykkinen kuormitus ja ahdistuneisuus on näkynyt myös mielenterveyspalveluiden tarpeessa. Hoitovelkaa oli jo ennen koronaa. Vuoden 2021 aikana hoitojonot ovat kasvaneet psykiatriassa ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Yli kolme kuukautta hoitoon pääsyä odottaneiden määrä on vähitellen kasvanut.

– Osittain tilanne heijastaa oireilun ja avun hakemisen lisääntymistä, mutta tänä vuonna myös erikoissairaanhoidon henkilöstöpula on pahentunut. On monen tekijän summa, että jonoissa on käynyt näin, THL:n Jaana Suvisaari selitti tilaisuudessa. THL:n viimeisimmästä tilastosta selviää, että yli 90 vuorokautta hoitoa odottaneita alle 23-vuotiaita oli elokuun lopussa yhteensä 769. Vuonna 2020 vastaavan aikaan heitä oli 240. Tilanne koskee psykiatrista erikoissairaanhoitoa.

Hätätila Yhdysvalloissa:

Tuore, lokakuussa julkaistu Unicefin Maailman lasten tila 2021 -raportti kertoo huolestuttavalla tavalla maailman lasten ja nuorten mielenterveydestä. Raportin mukaan joka seitsemäs 10–19-vuotias nuori kärsii jostakin diagnosoidusta mielenterveyden ongelmasta. Maailmanlaajuisesti se tarkoittaa yhteensä noin 169 miljoonaa nuorta.

Yhdysvalloissa lastenlääkärien järjestö American Academy of Pediatrics on yhdessä muutaman muun järjestön kanssa julistanut kansallisen hätätilan lasten ja nuorten mielenterveydelle. Lokakuussa julkaistussa kannanotossa vedotaan päättäjiin ja ehdotetaan toimia tilanteen ratkaisemiseksi.

Yhdysvalloissa itsemurha on ollut vuodesta 2018 toisiksi yleisin 10–24-vuotiaiden kuolinsyy. Pandemia on pahentanut tilannetta: päivystyksessä on nähty selvä nousu epäillyissä itsemurhayrityksissä kaikkialla maassa.

Lasten ja nuorten mielenterveys on ollut koetuksella korona-aikana (iltalehti.fi)

Korona- ajassa on kaikuja vielä tuoreessa muistissa olevasta 90- luvun lamasta.

Tuon ajanjakson negatiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin maksetaan laskua vieläkin mm. syrjäytyneisyyden muodossa. Pelastakaa lapset ry:n mukaan yhä useamman lapsen ja nuoren henkinen hyvinvointi on huonontunut pitkittyneen koronapandemian aikana. Valtakunnallisessa Lapsen ääni 2021 verkkokyselyssä kerättiin 12-17 vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian ajalta. Lähes puolet vastanneista (yht. 1102 osallistujaa) ilmoitti oman henkisen hyvinvointinsa huonontuneen kuluneen vuoden aikana.

Epätietoisuus tulevasta kuormittaa aikuisten ohella myös lapsia ja nuoria:

“Pitkään jatkunut koronapandemia on kuormittanut mielenterveyspalveluja entisestään, ja apua on vaikea saada juuri silloin kuin sitä tarvitsisi. Lisäksi kyselyyn saapuneiden vastausten perusteella nuoret ovat yhä enemmän huolissaan paitsi omasta, myös ympärillä olevien ihmisten hyvinvoinnista”, Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Aino Sarkia toteaa ja jatkaa:

“Aikuisten ja päättäjien kesken vallitseva yleinen epävarmuus sekä sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä väläytetyt uhkakuvat aina talouden kriisistä koronaviruksen Intian-muunnokseen saattavat heikentää lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta.”

Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta arvioi, että korona-ajasta yhteiskunnalle kertyvää laskua tullaan maksamaan vielä pitkään.

“Tiedämme, että korona- aika on kerryttänyt jo olemassa olevaa hoitovajetta jo pitkään– suun terveydenhuollon, kiireettömien hoitojen ja mielenterveyspalveluiden jonot ovat kasvaneet.”

Vajetta on muodostunut myös koulutuspuolelle – Lapsen ääni 2021 -kyselyyn vastanneista miltei 60 prosenttia koki etäopiskelun vaikeuttaneen tai heikentäneen opinnoissa pärjäämistä. Lisäksi yli kolmasosa on kokenut olonsa aiempaa yksinäisemmäksi – tärkeät koulu- ja harrastuskaverien tapaamiset ovat kutistuneet koronarajoitusten vuoksi minimiin.

“Nuorelle kouluympäristö ja sen tuomat rakenteet ovat voineet olla merkittävä suojatekijä arjessa. Oppilashuollosta nuori on aiemmin voinut hakea matalalla kynnyksellä apua, mutta nyt palvelut ovat ruuhkautuneet pahasti”, Aino Sarkia toteaa.

Köyhyyden pitkä varjo – lama-ajan tuttu ilmiö

Hanna Markkula-Kivisillan mukaan yhä useammat perheet ovat joutuneet korona-ajan lomautusten ja konkurssien myötä kohtaamaan taloudellisia haasteita, joihin eivät olisi voineet kuvitellakaan joutuvansa vielä vuosi sitten.

Lapsen ääni 2021 -kyselyssä nousee esille perheen toimeentulon merkitys lasten ja nuorten hyvinvointiin.

“Lapset, jotka kertovat tulevansa vähävaraisista perheistä, huolehtivat muita enemmän oman perheensä toimeentulosta, ja kokevat ahdistusta perheen tilanteesta”, Markkula-Kivisilta kertoo.

Ilmiö on valitettavan tuttu 1990-luvun lamavuosilta, jotka jättivät jälkensä perheisiin.

“Köyhyydellä on pitkä varjo. Tutkimuksien perusteella myös tiedämme, että jos vanhemman voimavarat keskittyvät välttämättömään, kuten riittääkö rahaa ruokaan ja vuokraan, lapsi voi jäädä vaille tarvitsemaansa huolenpitoa. Tämä saattaa jatkua myöhemmin omassa perheessä; ongelmat kasautuvat ja kertautuvat”, Markkula-Kivisilta huomauttaa.

Toimeentulo vaikuttaa myös koulutuspolkuun, jonka on todettu olevan pienituloisten perheiden lapsilla keskimääräistä lyhyemmän.  Tutkimusten mukaan esimerkiksi lama-ajan lapset ovat työllistyneet muita useammin pätkätöihin ja matalapalkkaisiin ammatteihin.

Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on laskenut – Laman ilmiöt toistuvat (seura.fi)

Lähes neljä viidestä nuoresta kokee hyvinvointinsa heikentyneen korona-aikana

Tämä selviää MTV Uutisten ja Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin kyselystä. MTV:n ja Allianssin kysely alle 30-vuotiaille nuorille toteutettiin internetissä 2.-7.2.2022. Kyselyyn vastasi 1304 nuorta.  

Tuusulalainen 22-vuotias Elisa Laitila on Diakonia-ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sosionomiopiskelija. Hän valmistuu tämän vuoden joulukuussa, ja saa tutkintonsa olematta opiskeluaikana käytännössä lainkaan lähiopetuksessa.  

– Pikkuhiljaa se alkoi mennä siihen, että mielenterveys alkoi rakoilla, kun on koko ajan kotona. Ei näe enää ketään luokkalaisia tai muita ja tekee kaiken yksin. Pitkät päivät koneen ääressä alkoivat sitten mielenterveyttä viedä, Laitila kertoo.

Ahdistusta, yksinäisyyttä ja voimattomuuden tunnetta

Laitila ei ole kokemustensa kanssa yksin. Peräti 78,9 prosenttia kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista nuorista kokee, että korona-aika on heikentänyt heidän henkistä hyvinvointiaan joko paljon tai ainakin jonkin verran. 

Vastauksissa nousevat esiin ahdistuneisuus, jaksamattomuus, yksinäisyyden ja voimattomuuden kokemus ja esimerkiksi liiallinen puhelimen tai netin käyttö. 

– Tämä on erittäin painava ja huolestuttava viesti siitä, että meillä on yksi väestönosa ja ikäryhmä, joka on käytännössä sivuutettu koronakriisin hoitamisessa. Sillä sivuuttamisella tulee olemaan aikamoinen hinta yhteiskunnalle ja sitä hintaa me maksamme vielä pitkään yhdessä, sanoo Allianssi ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm ja jatkaa:

– Osattomuutta nuoret kokevat siitä, että he eivät ole päässeet vaikuttamaan, kun päätöksiä oman toiminnan rajoittamisesta on tehty.

MTV-kysely koronasta: Neljä viidesta nuoresta kertoo hyvinvointinsa heikentyneen – MTVuutiset.fi

Moni lapsi hakee itse apua sitä saamatta

SOS-Lapsikylä kertoo avanneensa Apuu-chatin kevään 2020 poikkeustilanteessa, kun lapset eivät kohdanneet arjessaan turvallisia aikuisia enää totutusti. Moni lapsista oli jo aiemmin hakenut apua sitä saamatta.

– Moni lapsi tiedostaa tarvitsevansa apua esimerkiksi ahdistukseen ja sen purkautumiseen itsensä satuttamisena, mutta kertoo, ettei kukaan auta, kertoo SOS-Lapsikylän ehkäisevän digityön päällikkö Johanna Virtanen tiedotteessa.

Järjestön mukaan korona-aika on lisännyt entisestään haasteita lasten mielenterveydelle.

– Erityisen hälyttävää on ollut se, kuinka lapset ovat jo itsekin tietoisia kuntien ruuhkautuneista sosiaali- ja terveyspalveluista ja odotusaika avun piiriin tuntuu kestämättömältä, Virtanen sanoo.

SOS-Lapsikylän mukaan huolta, turvattomuutta tai uhkaa kokevien 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa käytiin viime vuonna Apuu-chatissa yhteensä yli 25  600 keskustelua. Järjestön vuosiraportin perusteella Apuu-chattiin tuli vuonna 2021 yli 36 000 yhteydenottoa, joista yli 70 prosenttiin pystyttiin vastaamaan.

Moni lapsi Suomessa hakee itse apua sitä saamatta – MTVuutiset.fi

Koronapandemian vaikutus nuorten syrjäytymiseen

Koronapandemian aikana myös työvoimapalveluiden käyttö on lisääntynyt nuorten osalta, mikä kertoo myös nuorten työttömyysasteen nopeasta kasvusta korona-aikana.

Erityisesti ystävillä on nuorten elämässä suuri merkitys vapaa-ajan kannalta, millä on yhteys myös tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. Juuri tämä nuorten sosiaalinen elämä ja ihmissuhteet on kuitenkin korona-aikana kokenut suuren kolauksen. Koronapandemian aikana kaiken kaikkiaan 18 % nuorista on kokenut yksinäisyyttä, ja erityisesti yksinäisyyttä on kokenut yksin asuvat nuoret (28 %), joita Nuorten asuminen 2020 -tutkimuksen mukaan on 18–29-vuotiaista 47 %. Samoin enemmän yksinäisyyttä ovat kokeneet taloudellisesti heikommin toimeentulevat nuoret. Lisäksi koronan myötä nuoret ovat kokeneet huolia ja ongelmia ystävyyssuhteissaan. Positiivista kuitenkin on, että 95 % nuorista on kokenut, että he ovat pystyneet jakamaan koronahuoliaan jollekin luotettavalle aikuiselle ja 96 % luotettavalle ystävälle.

Nuoriin ja heidän pandemian kokemuksiinsa liittyvän tutkimustiedon tarpeellisuus tulee korostumaan yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa on useaan kertaan viitattu 1990–luvun lamaan ja sen korjausliikkeissä tehtyihin virheisiin. 

Korona-ajalla on epäilemättä moninaiset vaikutukset nuorten tulevaisuuteen, sillä nuoruus on kehitysvaiheena herkkä ja lyhyt ajanjakso elämästä. Jopa 27 % nuorista kokee, että korona-ajalla on pysyvä vaikutus heidän elämänsä kannalta. Se voi näyttäytyä esimerkiksi nuoruuden pidentymisenä hankkiessa ”menetettyjä kokemuksia” jälkikäteen. Koronan aikana nuorten elämässä on ollut huomattavan paljon erilaisia syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöitä elämän eri osa-alueilla, kuten koulutuksessa, sosiaalisissa suhteissa ja työelämässä. Esimerkiksi Allianssin ja MTV Uutisten keväällä 2021 tekemän kyselyn mukaan nuoria, joiden henkistä hyvinvointia korona-aika on heikentänyt, on jopa 75 % vastanneista (Allianssi & MTV Uutiset 4.2.2021). 

Alkuperäisesta Anna Enbusken tekstistä lyhennetty. Tekstin lähdeluettelo löytyy alkuperäisestä artikkelista, linkki alla.

Koronapandemian vaikutus nuorten syrjäytymiseen – Allianssi (nuorisoala.fi)

Lopuksi

Tässä lehtikatsauksessa on tuotu esiin joitain puolia koronarajoitustoimenpiteistä ja niiden haittavaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen. Vaikka asiasta sentään on kirjoitettu, on sen esillä pitäminen kuitenkin ollut verrattain vähäistä, puhumattakaan poliitikkojen vaikenemisesta. Erästä puolta näissä lapsia ja nuoria koskevissa koronatoimenpiteissä ei lehdistössä olla käsitelty lainkaan; nimittäin sitä syrjintää jota rokottamattomat ja maskista kieltäytyvät lapset ja nuoret ovat saaneet kokea niin kouluissa kuin sen ulkopuolella, liittyen vaikkapa harrastustoimintaan. Syrjintä on ilmennyt mm. painostuksena, mustamaalaamisena, eristämisenä ja kiusaamisena. Samaan aikaan tekopyhästi on ollut muita kiusaamisen vastaisia kampanjoita esillä. Se yhteiskunta joka ei puolusta maansa kaikkia pienimpiä ja suojattomimpia kaikissa olosuhteissa, laittaen aina edelle lapsen tai nuoren edun aikuisen edun kustannuksella, on ajautunut väärille raiteille jossain pelkohysterian vaiheessa. Voi vain kuvitella miten nämä lapset ja nuoret ovat tämän ajan kokeneet ja mitä piiloviestintää aikuisten maailmasta kaikille heille on samalla tullut siirretyksi; saako ihmisiä ylipäätään syrjiä, painostaa ja pakottaa heidän eriävän mielipiteensä vuoksi, saatikka kun on kyse alaikäisistä?

Lapsi ja nuori, älä jää ongelmiesi kanssa yksin vaan hae tukea! Tässä joitain apua antavia yhteystietoja akuuttiinkin tilanteeseen:

Tukea puhelimitse

Mieli ry:n valtakunnalliseen kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä: 09 2525 0111. Kriisipuhelin päivystää joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa suomen kielellä. Ruotsinkielinen linja, kristelefon, numerossa 09 2525 0112. Päivystys ma ja ke klo 16–20 sekä ti, to ja pe klo 9–13. Perjantaisin kristelefonin numerosta saa myös englanninkielistä tukea. Arabiankielisellä linjalla autetaan myös englanniksi numerossa 09 2525 0113. Päivystys ma ja ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja 17–21 sekä to klo 10–15.

Lapsille ja nuorille on avoinna myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin suomeksi: 116 111. Lasten ja nuorten puhelin päivystää ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20. Puhelin on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Puhelu on täysin ilmainen, eikä se näy puhelinlaskussa. Ruotsiksi: 0800 96 116 ma–ke klo 14–17 ja to klo 17–20.

Helsinki Mission yli 60-vuotiaille tarkoitettu Aamukorva-puhelinpalvelu päivystää joka aamu klo 5–8 numerossa 09 2312 0210.

Tukea verkossa

Verkkokriisikeskus Tukinetissä toimii reaaliaikainen Solmussa-chat ma–to klo 15–19. Nuorille tukea tarjoaa Sekasin-chat arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.

Tukinetin kautta on myös mahdollista saada pidempää, jopa puolen vuoden verkkokeskustelutukea.

Lisäksi verkossa päivystää muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten chat joka päivä klo 17–20.

Yhteystiedot
Kasvatus- ja koulutustyöryhmä
lunalehikoinen@gmail.com