Apinarokko on selvästi vähemmän tarttuva ja aiheuttaa huomattavasti lievemmän taudin kuin isorokko.

Apinarokko – onko syytä huoleen?

Useat mediat ovat uutisoineet viime päivinä uuden virusperäisen taudin, apinarokon, maailmanlaajuisesta leviämisestä. Taudin aiheuttaja, apinarokkovirus (monkeypox virus) kuuluu ortopoxvirus-sukuun, johon kuuluu myös isorokko. Apinarokko on selvästi vähemmän tarttuva ja aiheuttaa huomattavasti lievemmän taudin kuin isorokko.

Apinarokon itämisaika on 7 – 14 päivää. Sen alkuoireita ovat 2 – 4 päivän ajan kestävä kuume ja voimattomuus, jonka jälkeen syntyy rakkulainen ihottuma. Muita alkuoireita voivat olla voimakas päänsärky, imusolmukkeiden turpoaminen sekä lihaskivut. Tauti kestää tyypillisesti 2-4 viikon ajan.

Apinarokko vuonna 1980

Apinarokon vähäinen tarttuvuus

Ensimmäinen ihmisen apinarokkotapaus havaittiin vuonna 1970 Länsi-Afrikassa, Zairessa. Vuoteen 1978 mennessä oli tilastoitu 34 apinarokkotapausta, joista kaksi oli mahdollisesti tarttunut ihmiseltä toiselle. Jo tuolloin tiedettiin, että tarttuminen ihmisestä toiseen on niin harvinaista, että apinarokko ei aiheuta vakavaa kansanterveydellistä vaaraa.

Tutkijoiden laskema apinarokon alustava tartuttavuusluku R0 on 1,15-1,26. Apinarokon tartuttavuusluku kertoo, että sairastunut henkilö tartuttaa keskimäärin noin yhden muun henkilön. Jos taudin R0 on 1, se ei todennäköisesti kykene aiheuttamaan epidemiaa. Siksi apinarokon aiheuttama epidemia on hyvin epätodennäköinen.

Pienestä tartuttavuusluvusta johtuen apinarokon leviämistä voidaan helposti vähentää priorisoimalla kontaktien jäljittämiseen sekä sairastuneiden pidempiaikaiseen karanteeniin ja heidän kanssaan kontaktissa olleiden väliaikaiseen karanteeniin. Sitä vastoin koronaviruksen leviämistä oli mahdotonta estää kyseisillä toimenpiteillä, koska SARS-CoV-2:n delta-variantin R0 oli 5,0 ja omikron-variantin R0 oli 8,2.

Etelä-Afrikassa tutkittujen apinarokkotapausten perusteella vain 3,3% sairastuneiden henkilöiden kaikista kontakteista sai tartunnan, mikä on selvästi vähäisempi kuin isorokolla (25-40%). Apinarokon oireettomasta tarttumisesta ei ole olemassa todisteita.

Apinarokon aiheuttama kuolleisuus on isorokkoon verrattuna selvästi pienempi

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan apinarokosta esiintyy länsi-afrikkalainen kanta, jonka aiheuttama kuolleisuus on noin 1%, sekä Kongon kanta, joka voi aiheuttaa korkeintaan 10% kuolleisuuden. Kaikki 18.5.2022 mennessä Eurooppaan levinneet apinarokkotapaukset ovat vaarattomampaa länsi-afrikkalaista kantaa.

Vaikka WHO, Gavi ja tietyt mediat kertovat apinarokon Kongon kannan aiheuttavan 10 prosentin kuolleisuuden, vuonna 2020 Kongon kantaan sairastuneiden kuolleisuus oli 3,7% 4 594 tapauksen perusteella.

Isorokko on saanut aikaan kaikista ortopoxviruksista suurimman kansanterveyteen kohdistuvan uhan. Isorokon Aasialainen kanta (variola major) aiheutti 20-40 prosentin kuolleisuuden, ja sen afrikkalainen kanta (variola minor) alle 1 prosentin kuolleisuuden. Apinarokko ei ole siten lähellekään yhtä vaarallinen kuin isorokko.

Vuonna 2021 simuloitu apinarokkopandemia

Maaliskuussa 2021 järjestetyssä konferenssissa (Munich Security Conference) Nuclear Threat Initiative (NTI) toteutti simulaation, jossa apinarokkoa levitettäisiin maailmalle tarkoituksellisesti toukokuun puolivälissä 2022. Siinä kuvattiin myös, että apinarokkopandemian riskistä varoitettaisiin kansainvälisesti 5. kesäkuuta 2022.

Nuclear Threat Initiativen esittelemä malli apinarokkopandemian etenemisestä vuonna 2022

NTI:n simulaatiossa korostettiin, kuinka koronaviruspandemiasta tutut sulkutoimet johtaisivat parempaan lopputulokseen. Konferenssiin osallistui mm. lääkeyhtiö Merckin ja Johnson & Johnsonin, WHO:n, eri maiden terveysviranomaisten, The John Hopkins Center for Health Securityn, Bill & Melinda Gates Foundationin sekä Wellcome Trustin edustajia.

Vastaavalla tavalla vain muutamaa kuukautta ennen covid-19-pandemiaa (18.10.2019) harjoiteltiin koronaviruspandemian hallintaa. Harjoituksen toteuttajina oli samoja tahoja kuin apinarokkopandemian harjoituksessa: The John Hopkins Center for Health Security, Bill & Melinda Gates Foundation sekä Maailman talousfoorumi (World Economic Forum). 

Vallansiirto pieniltä suurille

Monen suuryhtiön menestyksen näkökulmasta tilanne, jossa yhteiskunta suljetaan ja jokainen kansalainen velvoitetaan rokottautumaan uutta tuntematonta uhkaa vastaan, on ihanteellinen.

Pandemian rajoitustoimet kurittavat eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suuryhtiöiden on nähty ostavan myös taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita suomalaisia yrityksiä pandemian aikana. Useat Maailman talousjärjestön rahoittajat, kuten Amazon, Microsoft, Moderna, Apple, Tencent, Google, PayPal, Adobe ja Zoom, ovat olleet suurimpia pandemian aikana rikastuneita yrityksiä. Tuhansien pienyritysten lopettaessa toimintansa Amazon palkkasi satoja tuhansia uusia työntekijöitä.

WHO:n suurin yksityinen rahoittaja Bill Gates näkee mieluusti maailmanlaajuisen rokotuskampanjan jatkuvan, koska Bill & Melinda Gates Foundation -säätiö on sijoittanut mm. sekä Pfizeriin että BioNTechiin. Säätiön sijoitus BioNTechiin 55 miljoonalla dollarilla tapahtui juuri ennen koronapandemiaa, syyskuussa 2019. Gates on kehunut rokotteiden tuottaneen sijoituksilleen 20-kertaisen tuoton eli 190 miljardin dollarin arvoisen voiton. Hän rahoittaa myös Ison-Britannian lääkevirasto Medicines & Healthcare products Regulatory Agencya (MHRA), joka päättää Pfizerin covid-rokotteen käyttöluvista, noin 3 miljoonalla dollarilla.

Kuinka reagoida tällä kertaa?

Yhteiskunnan sulku ja koko väestön rokottaminen, mitkä toimivat myös vallansiirtona pienyrityksiltä suuryhtiöille sekä köyhiltä rikkaille, vaativat jälleen kerran paniikin syntymistä uutta virusta kohtaan. Sen toteutuminen vaatii kuitenkin kansalaisten suostumusta kyseisiin toimenpiteisiin. Suostummeko jälleen kerran luovuttamaan ihmisoikeutemme pandemian uhkiin vedoten?

Lähteet

  1. Shchelkunov, S. Totmenin, A. Safronov, P. Mikheev, M. Gutorov, V. Ryazankina, O. Petrov, N. Babkin, L. Uvarova, E. Sandakhchiev, L. Sisler, J. Esposito, J. Damon, I. Jahrling, P. Moss, B. Analysis of the monkeypox virus genome. Virology 2002, 297: 172-194.  https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0042682202914467?via%3Dihub
  2. Breman, J. Kalisa-Ruti, Steniowski, M. Zanotto, E. Gromyko, A. Arita, I. Human monkeypox, 1970-79. Bulletin of the World Health Organization 1980, 58: 165-182. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2395797/
  3. World Health Organization. Monkeypox. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/monkeypox
  4. Rondle, C. The natural history of smallpox. New Scientist. 1978. https://books.google.no/books?id=pO-YdZjojHEC&pg=PA682&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false
  5. World Health Organization. Monkeypox – United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. https://www.who.int/emergencies/disease-outbreak-news/item/2022-DON383
  6. Hamins-Puertolas, M. Charpignon, M. Majumder, M. An early transmissibility estimate for the 2022 monkeypox outbreak. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4116949
  7. Liu, Y. Rocklöv, J. The reproductive number of the Delta variant of SARS-CoV-2 is far higher compared to the ancestral SARS-CoV-2 virus. Journal of Travel Medicine 2021, 28.  https://academic.oup.com/jtm/article/28/7/taab124/6346388
  8. Liu, Y. Rocklöv, J. The effective reproduction number for the omicron SARS-CoV-2 variant of concern is several times higher than Delta. Journal of Travel Medicine 2022. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35262737/
  9. Gavi. Five things you need to know about moneypox. https://www.gavi.org/vaccineswork/five-things-you-need-know-about-monkeypox
  10. NBC. The symptoms and causes of monkeypox infections, which CDC calls an ’emerging issue’. https://www.nbcnews.com/health/health-news/monkeypox-virus-symptoms-rcna29510
  11. World Health Organization. Monkeypox – Democratic Republic of the Congo. https://web.archive.org/web/20210217152736/https://www.who.int/csr/don/01-october-2020-monkeypox-drc/en/
  12. Nuclear Threat Initiative. Strengthening global systems to prevent and respond to high-consequence biological threaths. https://www.nti.org/wp-content/uploads/2021/11/NTI_Paper_BIO-TTX_Final.pdf
  13. Event 201. https://www.centerforhealthsecurity.org/event201/
  14. Helsingin Sanomat. Järjestö: Kymmenen rikkaimman ihmisen omaisuuden arvo on kaksinkertaistunut pandemian aikana. https://www.hs.fi/talous/art-2000008546941.html
  15. Helsingin Sanomat. Restel on ostanut monia tunnettuja ravintolaketjuja pandemian keskellä – Ovatko Suomen ravintolat keskittymässä suuryrityksille? https://www.hs.fi/talous/art-2000008540683.html
  16. World Economic Forum. Our partners. https://www.weforum.org/partners#search
  17. Financial Times. Prospering in the pandemic: the top 100 companies. https://www.ft.com/content/844ed28c-8074-4856-bde0-20f3bf4cd8f0
  18. Fortune. Just how massive Amazon has grown during the pandemic, in 8 charts. https://fortune.com/2021/10/18/amazon-massive-growth-covid-pandemic-8-charts/
  19. World Health Organization. Contributors. http://open.who.int/2020-21/contributors/contributor?name=Bill%20%26%20Melinda%20Gates%20Foundation
  20. Bill & Melinda Gates Foundation. Pfizer. https://sif.gatesfoundation.org/investments/pfizer/
  21. Businesswire. BioNTech announces new collaboration to develop HIV and tuberculosis programs. https://www.businesswire.com/news/home/20190904005403/en
  22. CNBC. Bill Gates: My ’best investment’ turned $10 billion into $200 billion worth of economic benefit. https://www.cnbc.com/2019/01/23/bill-gates-turns-10-billion-into-200-billion-worth-of-economic-benefit.html
  23. Medicines & Healthcare products Regulatory Agency. Freedom of Information request on whether the MHRA receives funding from the Bill and Melinda Gates Foundation (FOI 21-624). https://www.gov.uk/government/publications/freedom-of-information-responses-from-the-mhra-week-commencing-21-june-2021/freedom-of-information-request-on-whether-the-mhra-receives-funding-from-the-bill-and-melinda-gates-foundation-foi-21-624

Samankaltaiset artikkelit