Modernan koronarokotteen jälkeen toistuville sairauslomille
Jaana on kärsinyt koronarokotteen jälkeen uuvuttavasta väsymyksestä, nivelkivuista, lihaspistoksista, sydämentykytyksestä, voimakkaista päänsäryistä, näköhäiriöistä, aivosumusta ja pätkittäisestä unesta. ”Tuntuu, että oireet vain lisääntyvät ja pahenevat. Minulla alkaa mennä jo usko parantumiseen”, Jaana toteaa lohduttomasti.
Jaana on aktiivinen kolmen lapsen isoäiti, joka työskentelee kotihoidossa. Kotona asuu vielä kaksi nuorimmaista viidestä lapsesta ja yksinhuoltajana Jaana ilmoittautuu mielellään tuplavuoroihin töihin. Puuhaa riittää. On koti, lapset, kaksi koiraa, lapsenlapset ja ystävät, joita Jaana mieluusti auttelee tarpeen tullen.
Huhtikuussa 2021 kaikki muuttuu. Menee terveys, eikä rautamuori jaksa auttaa enää nuorimman lapsenlapsen hoidossa. Vuoden ikäinen kun on aikamoinen menijä ja puuhastelija, mymmelin oma kulta. Ennen käytiin metsälenkeillä, kierreltiin ja kuljettiin vapaa-aikoina, nyt Jaanasta ei ole enää tähän.
Tämä on Jaana Lindemanin kertomus koronarokotehaittojen ja niiden aiheuttamien oireiden kanssa elämisestä. ”Tai eihän tämä enää elämää ole”, kuten hän asian ilmaisee.
KORONAROKOTE TOIMEENTULON MENETTÄMISEN PELOSSA
Jaana ottaa toimeentulon menettämisen pelossa ja ympäristön paineen alla koronarokotteen 14.4.2021, vaikka häntä arveluttaa nopeasti kyhätty rokote. Pari päivää myöhemmin alkaa päänsärky, voimakas väsymys, jäsensäryt ja lämpöily.
Menee kaksi viikkoa ja Jaana herää pohjesärkyyn. Painon varaaminen jalalle sattuu, pakottaa ja alueella tuntuu sykkivää kipua. Jaana päättää särystä huolimatta mennä iltavuoroon. Toimistolla kollega katsoo pohjetta ja toteaa sen olevan turvonnut. Jaana soittaa kollegan kehotuksesta neuvontaan, josta ohjataan menemään päivystykseen veritulppaepäilyn vuoksi.
LÄÄKÄRI MYÖNTÄÄ YHTEYDEN KORONAROKOTTEESEEN
Päivystyksessä lääkäri tutkii jalan ja määrää verikokeisiin. Niistä selviää, että veritulppaan viittaava arvo on koholla, minkä jälkeen otetaan ultraäänikuva. Tukosta ei kuitenkaan löydy. Jaana kysyy lääkäriltä mahdollisesta yhteydestä koronarokotteeseen.
Yhteys on mahdollinen, lääkäri myöntää, eikä suosittele Jaanaa ottamaan enää koronarokotteita. Anteeksi pyydellen hän kieltäytyy kirjaamasta epäilyään Jaanan tietoihin, eikä anna todistusta suosituksestaan olla ottamatta lisää rokotteita. Lääkäri sanoo, ettei voi sellaista tehdä, vaikka epäily on olemassa.
Kuukautiset alkavat uudestaan aiheuttaen niin kovaa kipua ja vuotoa, ettei Jaana uskalla lähteä kotoa kahteen päivään. Hän tuntee fyysistä väsymystä ja on jatkuvasti uupunut. Jaanalla on aivosumua ja muisti tuntuu heikenneen. Sosiaalisissa tilanteissa tulee ikävä olo, kun sanoja unohtuu keskustelun aikana.
Roskapussin vienti ulos saa Jaanan sykkeen nousemaan 200:aan, myös verenpaine on liian korkea. Henkeä ahdistaa, sydän muljahtelee ja siinä tuntuu epämääräistä kipua. Jaanalla on myös lihas- ja nivelkipuja.
Alkaa lukuisten käyntien kierre terveyskeskuksessa, päivystyksessä ja työterveydessä. Jaana kokeilee paluuta töihin, mutta joutuu joka kerta uudelle sairauslomalle.
KORONA ROKOTTEESTA HUOLIMATTA
Tammikuussa 2022 tulee uusia oireita ja Jaana epäilee koronaa, sillä nuorimmainen on juuri saanut positiivisen testituloksen. Jaana on oikeassa, hänkin saa positiivisen testituloksen. Nivelsäryt äityvät niin koviksi, että hän joutuu petipotilaaksi. Vartalossa tuntuu sähköiskumaisia kipuja. Syke on jatkuvasti korkea.
Parannuttuaan Jaana palaa töihin ja jaksaa tällä kertaa tehdä töitä melkein kaksi viikkoa. Väsymys on valtava ja olo voimaton sykkeiden huidellessa 200:ssa pienestäkin liikkumisesta.
Tähänastisten oireiden lisäksi tulee huimaus. Iltavuorossa Jaana lähtee asiakkaan luota käytävän seiniä pitkin kävellen, jalat ovat lähteä alta. Hän soittaa apuun kollegan, joka auttaa Jaanan samassa rakennuksessa olevaan toimistoon. Verenpaine, verensokerit ja happisaturaatioarvot ovat kaikki kehnoja. ”Miten voin hoitaa muita, kun en itse pysy edes pystyssä?” Jaana miettii.
Alkaa uusi lääkärikierros. Oireet eivät hellitä, päinvastoin pahenevat. Listalle voi nyt lisätä hengenahdistuksen, jatkuvan päänsäryn ja kovat lihaspistokset ympäri vartaloa.
LISÄÄ VERIKOKEITA JA UUVUTTAVA VÄSYMYS JATKUU
Kesäkuussa otetaan verikokeita; useampi arvo on yli viitearvojen. Elokuussa otetaan laajat verikokeet ja lääkäri epäilee tulosten perusteella polysytemia veraa – pahanlaatuista verisairautta, johon liittyy erityisesti verisuonitukosten riskiä lisäävä punasolujen liiallinen tuotanto.
Jaana saa lähetteen hematologin konsultaatioon, mutta Jaanan paperit palautetaan saatteella ”johtuu tupakoinnista”. Terveyskeskuksessa otetaan verikoe, jolla poissuljetaan polysytemia vera. Lääkäri on hämmentynyt, sillä oireet täsmäävät. Seuraavaksi verikokeiden perusteella epäillään syöpää. Sitä ei onneksi löydy.
Omalääkäri kysyy, josko Jaana on masentunut. ”Vaikutanko masentuneelle?” Jaana kysyy. Lääkäri myöntää, ettei vaikuta, mutta hänen pitää se kysyä. Jaana on mielenterveys- ja päihdehoitaja ja tunnistaisi masentuneisuuden, jos tämä sitä olisi. Hän selvittää lääkärille jatkuvan uupumuksen olevan fyysistä, ei psyykkistä. Pelkkä lyhyt kävely saa jalat puurolle. Sosiaalisten tilanteiden jälkeen on pakko päästä lepäämään.
Sydäntä ja keuhkoja tutkitaan, mutta vikaa ei löydy, vaikka Jaana hengästyy pelkästä puhumisesta. Syke nousee jo aivan vähäisestä työmäärästä. Jaana käyttää Ventolinea päivittäin hengitysteiden avaamiseen. Nyt hän odottaa aikaa keuhkolääkärille ja lisää tutkimuksia.
SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN
”Pakottamalla pitää itsensä pakottaa ylös tekemään pakolliset kotityöt. Pelkästään pienen kolmion imuroinnin suoritan useassa erässä, kun voimat ei riitä”, Jaana kuvailee jaksamistaan. Hän on ollut nyt vuoden sairaslomilla ja työterveydessä sairauslomaa määrätään vielä toukokuun loppuun asti, minkä jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan.
Kela ei myönnä enempää sairaspäivärahaa ja eläkevakuutusyhtiö hylkää Jaanan kuntoutustukihakemuksen, koska mitään työkykyä alentavaa sairautta tai diagnoosia ei yhtiön mielestä ole. Perhe on joutunut tekemään raskaan päätöksen ja luopumaan toisesta koirasta, kun Jaanan voimat eivät enää riitä sitä lenkittämään. Lemmikit ovat olleet perheen henkireikä ja päätös tehtiin raskain sydämin. Elämä keskittyy nyt selviytymiseen päivästä toiseen.
Lääkärit eivät ota kantaa koronarokotteeseen tai myönnä mitään. Yhdessä diagnoosissa lukee oireiden alkaneen koronarokotteen jälkeen. Jaana kouluttautui terveydenhuollon ammattilaiseksi aikuisiällä, mutta ei välttämättä pysty palaamaan enää alalle. Hän otti rokotteen saadakseen jatkaa työssä, jonka tekemisestä hän nautti – nyt sama taho vähättelee häntä ja hänen oireitaan.
Me emme enää ole hiljaa!
Oletko saanut koronarokotteen jälkeen outoja oireita? Tuntuuko sinusta, ettei kukaan ymmärrä?
Ota rohkeasti yhteyttä koronarokotehaitoista kärsivien suomalaisten ryhmään lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info.krh@murena.io.
Telegram-ryhmään Y59 voivat liittyä kaikki, jotka haluavat tukea rokotehaitan saaneita. Myös haitan saaneet ovat tervetulleita.
Lääkäri, tutustu koronarokotehaittojen hoitoon
https://covid19criticalcare.com/treatment-protocols/i-recover/
https://www.truthforhealth.org/vaccine-injury-resources/
https://www.truthforhealth.org/wp-content/uploads/2022/05/2022-VaccineInjuryTreatmentGuide_4-29-22-FINAL-1.pdf
https://absolutehealingseries.com/
https://worldcouncilforhealth.org/resources/spike-protein-detox-guide/
