MILLOIN SAADAAN RAUHA UKRAINAAN?

Esipuhe

MKR Yhteistyöverkosto on koronan ja muiden viime vuosien kriisien suhteen pystynyt hyvin vapaasti julkaisemaan aina tärkeimmät mahdolliset paljastukset ja tiedeuutiset. Koska koronakriisi sen jälkeisine rokotehaittoineen on enimmäkseen lääketiedettä ja tieteenä selvästi mitattavissa, tutkittavissa ja todennettavissa, ovat julkaisupäätökset olleet helppoja heti, kun lähdeviitteet on kasassa ja todenperäisyys vahvistettu. Toki kriisien taustakorruptio, lakien rikkomiset ja median tunnemanipulaatio menee ohi lääketieteen, mutta nämäkin ovat selkeästi todistettavissa eikä lukijoilta ole yleensä tullut moitteita artikkeleista.

Ukrainan sodan suhteen MKR taas on joutunut olemaan kieli keskellä suuta, sillä itänaapurin mukanaolo herättää voimakkaita tunteita Suomessa. Olemmehan joutuneet usean sukupolven ajan kärsimään sodista ja niiden pelosta itänaapurin kanssa. Tästä on aiheutunut meille kullekin ylisukupolvinen trauma, jota ei ole missään vaiheessa purettu. Naapurin kanssa ei myöskään koskaan ole keskusteltu menneistä, sillä jatkosodan jälkeen olimme alisteisessa asemassa ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kanssakäyminen väheni selvästi. Haavat ovat siis syvät ja hoitamattomat.

Sodassa ensimmäinen uhri on aina totuus. Silloin kun sotaa käydään, ja jo eskalaatiossa ennen sotaa, kukin osapuoli pyrkii saamaan mahdollisimman paljon tukea toimilleen. Vastapuoli demonisoidaan, jotta pystytään sodankäynnin tarvitsemaan väkivaltaan – koska toinenhan tekee niin myös? Sotaviestintää voidaan oikeastaan aina kutsua sotapropagandaksi, sillä miksi emme pyrkisi vaikuttamaan viestinnällämme kansakuntamme voittoon ja selviytymiseen – miksi uhraisimme kansamme kertomalla objektiivisen totuuden, kun vastapuolikaan niin ei tee?

Tässä esipuheessa pääsemme jo siihen pisteeseen, että jos sotapropaganda on kuin doping, että kaikkien on sitä käytettävä selviytyäkseen voittajana, myös silloin meidän omat sitä käyttävät. Eikö? Olisi perin outoa ja epäloogista ajatella, että vain vastapuoli valehtelisi viestinnässään omaksi edukseen ja että antaisimme niin merkittävää tasoitusta ja jättäisimme hyödyntämättä koko psykologisen sodankäynnin. Se olisi vähän kuin jättäisimme maavoimat tai ilmavoimat täysin käyttämättä ja antaisimme omien kuolla turhaan tästä tasoituksesta johtuen.

Sodan aikana siis kaikki osapuolet valehtelevat niin paljon kuin mahdollista jäämättä kiinni, kuten huippu-urheilussakin. Yleisimpiä tapoja saada kannatusta omilta ja tukijoilta on liioitella omia voittoja ja resursseja. Ja tähän liittyen myönnetään vain murto-osa vastustajan voitoista ja resursseista. Tähän valehteluun pohjautuen rauhanneuvottelujen aikaan saaminen on hyvin vaikeaa. Kun ”meidän puoli ihan kohta voittaa” tai kun ”vastapuoli ihan kohta romahtaa”, niin miksi neuvotella?

Nykyaikana sodat ovat olleet monesti niin kutsuttuja proxy-sotia eli soditaan yhden maan alueella, mutta taustalla on hyvin monia tekijöitä ja maita. Vietnam, Korea ja Afganistan 60-80-luvuilla ja Syyria juuri hetki sitten ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten yksi maa tuhotaan isompien pelaajien käyttäessä sitä pelikenttänä. Soditaanko Ukrainassakin nyt viimeiseen ukrainalaiseen mieheen, täysin tekopyhästi muiden intressien vuoksi? Proxy-sotien taustalla on maiden ja eri liittoumien lisäksi muun muassa sotateollisuutta, politiikkaa ja pankkiirien rahoitusta.

Sodassa on siten taustalla isoja palapelejä, jotka täytyy ymmärtää, jos haluaa saada rauhan aikaiseksi. Meidän täytyy paljastaa sotaa ylläpitävät ja aiheuttavat tahot, jotteivät he enää pysty niin tekemään.

Meidän täytyy löytää todellisuus propagandan takaa. Se ei ole helppoa, mutta se alkaa tutustumalla mahdollisimman monipuolisesti eri näkökulmiin, erityisesti muihinkin kuin omaksi puoleksi ajatellun tahon julkaisuja. Mahdollisista itselle yllätyksenä tulevista ”huonoista tai järkyttävistä uutisista” ei tarvitse pitää, mutta todellisuuden hahmotettuaan on mahdollista toimia realistisemmin.

Rauha on aina paras ratkaisu sotaan ja sen mahdollistaa tulitauko ja rauhanneuvottelut. Toivomme, että suomentamamme artikkeli auttaa kaikin puolin reiluihin rauhanneuvotteluihin Ukrainassa. Ja toivomme, että Ukrainaa sotimisessa tukeneet eivät hylkää Ukrainaa vastustajan armoille, jos oman puolen tappio koittaa, kuten on tapahtunut monesti Lähi-idässä ja Vietnamissa. Ukraina ansaitsee myös sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja siihen se tarvitsee meiltä paljon taloudellista tukea. Mutta kaikki alkaa rauhasta ja halu rauhaan alkaa sotapropagandasta heräämisellä. On parempi menettää naiivius kuin miljoonat ihmishenget turhaan.

Allaolevan suomentamamme artikkelin eversti Jacques Baud vastaa itse omista lähteistään ja edustaa omia näkökulmiaan eikä välttämättä ole kaikissa tiedoissaan oikeassa. Erityisesti arviot sotatarvikkeiden riittävyydestä kuulostavat liioitelluilta, mutta voivat toki pitää paikkaansakin. Artikkeli koettiin kuitenkin kokonaisuudessaan sen verran tärkeäksi sodan mekanismien paljastajaksi ja rauhan mahdollistajaksi, että päädyimme ottamaan riskin sen julkaisusta mahdollisten moitteidenkin uhalla.

Me MKR:ssä emme ota kantaa mihinkään muuhun Ukrainan sodassa,
mutta toivomme rauhaa.

Mikael Kivivuori & MKR Yhteistyöverkoston Toimitustiimi

Naton entinen sotilasanalyytikko: Kuinka länsi säilyttää kasvonsa hävityn sodan jälkeen?

Eversti Jacques Baudin mielestä Ukraina ei ole voittamassa sotaa ja lännestä on tullut itse rakentamansa narratiivinsa eli kertomuksensa vanki. Baudin mukaan lännen narratiivi on perustunut faktojen sijaan ideologiaan, hypoteeseihin sekä toiveeseen Venäjän romahtamisesta. Nyt lännessä joudutaan miettimään, kuinka hävitty sota päätetään ilman täydellistä kasvojen menettämistä, Baud sanoo.

Itä-Euroopan maiden erikoisasiantuntija, YK:n rauhanturvaoperaatio-opin entinen johtaja, entinen Naton sotilasanalyytikko ja Sveitsin strategisen tiedustelupalvelun jäsen, eversti Jacques Baud kuvaa haastattelussa, kuinka länsimaat ovat luoneet narratiivin tukeakseen Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa.

Epädemokraattinen askel kohti Eurooppaa

Baudin mukaan Ukraina on suunnitellut EU:n jäseneksi liittymistä jo 1990-luvun lopulta lähtien. Ukrainan pohtiessa lähentymistä Eurooppaan vuonna 2014 Venäjä suhtautui ajatukseen myötämielisesti ja ehdotti sopimusta, joka tukisi Ukrainan, EU:n ja Venäjän etuja, Baud kertoo.

Ursula von der Leyenin edeltäjä Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso vaati kuitenkin Ukrainaa valitsemaan Euroopan ja Venäjän väliltä, Baud sanoo. Ukrainan silloinen presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti tarvitsevansa aikaa talouden valmistelemiseksi muutosta varten, mikä Baudin mukaan tulkittiin länsimaissa virheellisesti kieltäytymisenä lähentyä Eurooppaan Venäjän painostuksen alla. Tilanne johti rauhanomaiseen ensimmäiseen Maidanin mielenosoitukseen ja sen jälkeiseen äärinationalistien johtamaan väkivaltaiseen Maidanin mielenosoitukseen, joka johti epädemokraattiseen vallan vaihtumiseen, Baud kuvaa.

Oliko Ukrainan pyrkimys osaksi Eurooppaa sodan syttymisen syy?

Baud sanoo, että liittyäkseen EU:n jäseneksi Ukrainan täytyy liittyä osaksi Natoa. Nato-jäsenyyden vaatimuksena on, että valtio ei ole konfliktin osapuolena. Vuonna 2019 Ukrainan Nato-jäsenyyden esteenä oli Donbassissa käynnissä ollut Ukrainan sisäinen konflikti, joka oli johtanut pääasiassa poliittiseen konfliktiin Venäjän kanssa.

Baud kertoo Volodymyr Zelenskyin entisen neuvonantajan, Aleksei Arestovitšin sanoneen Ukrainan televisiossa vuonna 2019, että Ukrainan täytyy käynnistää konflikti Venäjän kanssa vuonna 2021 tai 2022, jotta Ukraina voisi liittyä Naton jäseneksi sen jälkeen, kun Venäjä häviäisi sodan. Baudin mukaan Ukraina ryhtyi valmistelemaan sotilasoperaatiota Donbassiin vuonna 2021 tietäen, että Venäjä vastaisi siihen aseellisesti.

Sotaan väärillä oletuksilla

Baud mainitsee RAND-organisaation, joka on ollut pohjimmiltaan Pentagonin ajatushautomo 1940-luvun lopulta lähtien. RAND:n vuonna 2019 julkaisema asiakirja selittää koko Venäjän häviämiseen johtavan strategian, johon sanktiot kuuluivat olennaisena osana. Baudin mukaan Zelenskyi oli vakuuttunut siitä, että Venäjä saataisiin romahtamaan muutamassa viikossa.

Maaliskuussa 2021 Zelenskyi sääti lain, jossa määrättiin Krimin ja Ukrainan eteläosan valtaus, Baud kertoo. Lain seurauksena – huhtikuussa 2021 – Ukrainan armeija keskittyi Donbassin rajalle, joka Baudin mukaan sai Venäjän keskittämään joukkojaan Ukrainan rajalle. 24. helmikuuta 2022 tilanne johti Ukrainan ja Venäjän väliseen sotaan. Seuraavana päivänä sodan syttymisestä Zelenskyi pyysi saada neuvotella venäläisten kanssa, mihin he suostuivat. EU vaati kuitenkin Ukrainaa jatkamaan sotaa tarjoten 450 miljoonan euron aseapua, Baud kertoo.

Kuukautta myöhemmin – maaliskuussa 2022 – Zelenskyi ryhtyi neuvottelemaan Venäjän kanssa uudelleen, jonka EU ja Britannian pääministeri Boris Johnson jälleen estivät, Baud sanoo. Jopa Ukrainan median mukaan länsimaat olivat rauhan esteenä, Baud toteaa. Kolmas neuvotteluyritys tapahtui elokuussa 2022 Turkin presidentti Tayyip Erdoganin johdolla, johon Venäjä suostui. Baudin mukaan Johnson esti neuvottelujen etenemisen toistamiseen.

Lännen sanktioiden epäonnistuminen

Baud esittää, että lännen suunnitelmana oli eristää Venäjä siten, että kukaan ei tekisi kauppaa sen kanssa. Lännen uhkaus asettaa sanktioita sellaisia maita kohtaan, jotka eivät tue Venäjän eristämistä, sekä lännen suunnitelman tukemisesta koituvat kustannukset johtivat Baudin mukaan mm. Kiinan, Iranin ja Afrikan maiden suhteiden lähentymiseen Venäjän kanssa. Miksi köyhät Afrikan maat tukisivat konfliktia omien etujensa vastaisesti, Baud kysyy.

Länsi oletti Venäjän kukistuvan muutamassa päivässä, mutta Venäjä oli varautunut arvioitua paremmin taloudellisesti ja sotilaallisesti, Baud kertoo. Sanktiot eivät Baudin mukaan vaikuttaneet Venäjään toivotulla tavalla, koska sillä ei ollut velkaa, toisin kuin monilla mailla. Lisäksi yritys asettaa sanktioita Venäjää vastaan öljyn ja kaasun osalta aiheutti niiden hinnan nousun ja inflaation länsimaissa.

Ongelmat lännen sotateollisuudessa

Myös sotateollisuudella ja -teknologialla on ollut vaikutusta Venäjän menestykseen. Baud laskee The Royal United Services -instituutin (RUSI) julkaiseman tutkimuksen perusteella, että Venäjän tykistöammusten tuotantokapasiteetti on noin 100 kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen. Länsi ei ole pystynyt myöskään vastaamaan Venäjän hypersonisten ohjusten tuotantokapasiteettiin.

Baudin mukaan Ukrainan länsimailta saaman sotakaluston käyttöönotto aiheutti merkittäviä ongelmia Ukrainan armeijalle mm. vieraasta kielestä ja yhteensopimattomuudesta johtuen.

Uskomuksiin tukeutunut länsi

Baudin mukaan lännen strategia on perustunut toiveisiin. Koska länsi on pitänyt Vladimir Putinia diktaattorina, se on olettanut Venäjän kansan vihaavan Putinia. Venäjä, etenkin Putin ei ole koskaan asettanut tavoitteeksi Ukrainan valtaamista – hän asetti vain kaksi tavoitetta, Ukrainan denatsifikaatio ja demilitarisointi Donbassin väestön suojelemiseksi, Baud sanoo.

Maaliskuussa 2022 Ranskan teollisuusministeri kertoi lännen pyrkivän romahduttamaan Venäjän yrittämällä tehdä sen kansasta tyytymättömän, mikä johtaisi vallan vaihtumiseen. Baud uskoo tämänkin strategian epäonnistuneen venäläisten hyvin vahvasta isänmaallisuudesta johtuen. Useiden mielipidemittausten perusteella Putinin suosio on pysynyt samana tai noussut Ukrainan sodan aikana, ja 75% kansasta kannattaa Venäjän operaatiota Ukrainassa, Baud kertoo.

Sotamenestyksen virheellinen tulkinta

Zelenskyin halu osoittaa länsimaille Ukrainan taistelutahtoa keskittämällä miehistöä Bahmutiin suurista tappioista huolimatta oli katastrofaalista Ukrainan armeijalle, Baud selittää. Menetysten seurauksena Ukrainan armeija ryhtyi kyseenalaistamaan hallituksen laillisuutta.

Baudin mukaan Venäjän vetäytyminen Harkovassa ja Hersonissa kuvattiin lännessä Ukrainan sotamenestyksenä. Tulkitusta menestyksestä ja lännen painostuksesta johtuen Zelenskyi johti Ukrainan huonosti valmisteltuun ja ennenaikaiseen vastahyökkäykseen, jonka epäonnistuminen vieritettiin Ukrainan kenraali Reznikovin syyksi, Baud esittää.

Kuinka sota päättyy?

Baudin mukaan lännen asetarvikkeet ovat lopussa. Baud viittaa Center for Strategic and International Studies (CSIS) -ajatushautomon toteuttamaan tutkimukseen väittäessään, että Yhdysvalloilla kestää yli seitsemän vuotta täyttää joidenkin kriittisten ammusten varastot.

Baud sanoo, että Yhdysvallat ei halua sodan nousevan tulevien presidentinvaalien keskustelun aiheeksi. He ovat painostaneet Zelenskyiä vastahyökkäykseen voidakseen käydä rauhanneuvottelut paremmilla ehdoilla takaisinvoitettujen alueiden ansiosta.

Länsi on nyt pakotettu neuvottelemaan, vaikka se on sanonut, että se ei neuvottele, Baud kertoo. Länsi on myös väittänyt Ukrainan olevan voittamassa sodan, joka ei ole totta. Baud sanoo, että neuvottelut tullaan käymään Venäjän ehdoilla, ja lännessä on mietittävä, kuinka säilyttää edes jollain tasolla kasvonsa.

Näkemystensä lähteinä Baud sanoo käyttävänsä länsimaiden tiedustelupalvelun tietoja, länsimaiden virallisia dokumentteja sekä Venäjän opposition ja Ukrainan median dokumentteja.

Jacques Baudin kirjoittamiin kirjoihin voit tutustua esimerkiksi täällä.

Lähteet

1. Jacques Baud. Lännen Venäjä-pakotteet synnyttävät uusia ”pahojen-poikien” liittoumia. https://tube.kansanvalta.org/w/5eUvpLQ4YUJbpnyfYZkqJr
2. Jacques Baud. Western sanctions against Russia are creating news alliances between the ”bad guys”. https://www.youtube.com/results?search_query=jacques+baud+western+sanctions+against+russia+are
3. Monthly Review. Background and elements of the war in Ukraine. https://mronline.org/2023/06/12/background-and-elements-of-the-war-in-ukraine/
4. Civilek. A shocking article by a Swiss intelligence expert about the antecedents of the outbreak of war. https://civilek.info/en/2023/05/13/shocking-letter-of-a-swiss-secret-service-expert-about-the-antecedents-of-the-outbreak-of-war/
5. Max Milo. Jacques Baud. https://maxmilo.com/en/products/jacques-baud?_pos=1&_sid=d6e04e1f7&_ss=r