terveenä ennen koronarokotetta

Koronarokote aiheutti Riinalle vaikeat hermostolliset oireet ja vei pitkälle sairauslomalle

Terveyteni meni koronarokotteesta ja ympäriltäni katosi iso määrä ihmisiä. Tilalle tuli paljon yksinäisyyttä, pelkoa ja selviytymistä edes yhdestä päivästä.

Terveyteni meni koronarokotteesta ja ympäriltäni katosi iso määrä ihmisiä.

Olen Riina Metso ja ammatiltani lähihoitaja ja tekstiiliartesaani. Olen töissä ohjaajana maatilalla. Työni on asumisen ohjausta ja päiväaikaisen toiminnan ohjausta. Pidän todella paljon työstäni, se on aivan minun näköiseni työpaikka.

Vapaa-ajallani harrastan monipuolisesti liikuntaa, lempilaji on kuitenkin nykyisin polkujuoksu.

Olen aikoinaan pelannut ringetteä kahdeksan vuotta aluesarjassa ja kouluaikoina ollut mukana koulujenvälisissä hiihtokilpailuissa. Liikunta on aina ollut tärkeä osa elämää.

Harrastuksiini kuuluu myös sienestys, marjastus, villiyrtit ja puutarha, ja siihen liittyen hyvä, terveellinen ja mahdollisimman puhdas ruoka. Teen myös monenlaisia käsitöitä ja värjään kasveilla ja sienillä.

Asun omakotitalossa, joten puuhaan paljon pihalla, remontoin ja löydän aina jotain rakenneltavaa sisällä ja ulkona, kun talo on vanha. Se sopii minulle, pidän sellaisista hommista. Kaiken kaikkiaan elämä on mallillaan, ja se sisältää minulle merkityksellisiä asioita. Minulla on mieleinen työ, ehdin sopivasti tavata ystäviä ja harrastaa.

Sitten tulee korona

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä aletaan rokottaa ensimmäisten joukossa. Rokotetta vaaditaan, että saa tehdä omaa työtään. Sinnittelen viimeiseen asti, kunnes yhteiskunnan paine, työnantajan kyselyt ja työyhteisön odotukset saavat minut taipumaan.

Perussairauksina minulla on astma ja reuma, joten kuulun median mukaan riskiryhmään. Toki sairastuminen tuntuu pelottavalta ajatukselta.

Ensimmäisen Moderna rokotteen saan työpaikalla 31.3.2021. Haitta ilmaantuu tasan viikon kuluttua. Aamulla huomaan pistokohdassa 10–15 sentin kokoisen punaisen alueen. Se on kuuma ja tuntuu kovalta ja paksulta.

Samana iltana saunassa ihmettelen kaulallani tuikkivaa pistelyä. Saunan jälkeen huomaan, että koko olkavarsi, rintakehä ja kaulan alue ovat punaiset.

Teen tässä kohtaa virhearvion, kun otan allergialääkkeen ja menen nukkumaan, sillä kello on jo paljon. Jälkikäteen on harmittanut, etten mennyt tuolloin päivystykseen näyttämään iho-oireita. Oireet menevät ohi allergialääkkeellä.

silmät 1 rokotteen jälkeen

Allergiaoireet jatkuvat

Kesällä 2021 minulla on useita kertoja silmäluomet turvoksissa, ja kerran silmäluomeeni tulee verenpurkauma.

Olen yhtäkkiä allerginen itikanpuremille, mitä en ole koskaan aikaisemmin ollut. Kun puremat tulehtuvat, myös ääneni käheytyy.

Kesän aikana työpaikallani aletaan odottaa jo toista rokotetta. Selvittelen, onko minun järkevä sitä ottaa, kun sain voimakkaan reaktion ensimmäisestä.

Toivon jonkun sanovan, ettei minun tarvitse ottaa toista rokotetta. Niin ei kuitenkaan käy ja venytän taas ottamista. Toisen Modernan rokotteen otan terveyskeskuksessa 13.8.2021. En halua ottaa sitä työpaikalla, koska ambulanssi tulo kestää vähintään 30–40 minuuttia.

Oireet eivät ala heti, mutta kolmantena päivänä huomaan voivani huonosti, kun ajan iltavuoroon, ja päässäni huimaa. Olen töissä pari tuntia, mutta joudun lähtemään kotiin koronatestin kautta. Testejä minulta otettu yhteensä yhdeksän tai kymmenen ja kaikki ovat olleet negatiivisia.

Kesällä pystyn kuitenkin vielä juoksemaan, uimaan, pyöräilemään… Viimeisen 7 kilometrin juoksulenkin teen 12.8.2021.

Rajut oireet alkavat

Oireita alkaa tulla yksi toisensa perään. Ensin tulee huimaus ja pahoinvointi. Sitten alkaa ääni käheytyä ja puhuminen hengästyttää, kuin en jaksaisi hengittää.

Myös vapina alkaa tuolloin. Ajattelen sen liittyvän hengenahdistuksen tunteeseen ja pelottaviin olotiloihin.

Yritän kuitenkin palata pian työhön. En enää tarkkaan muista montako työvuoroa pystyn tekemään. Voimat menevät tosi vähiin ja huimaus vain pahenee.

Huimaus on niin vaikea välillä, että liikun kotona kontaten ja seinistä kiinni pidellen. Ääneni on käheä ja minulla on hengenahdistusta, minkä vuoksi lääkärin vastaanotoille minua ei mielellään korona-aikana oteta.

Toivon, että keuhkojani kuunneltaisiin ja saisin jotain selvyyttä vointiini. Minulta otetaan kaksi sydänfilmiä ja kaksi keuhkokuvaakin, mutta mitään poikkeavaa ei löydy.

Toistuville sairauslomille

Syyskuussa kaksi eri lääkäriä kirjoittaa minulle rokotehaittadiagnoosin Y59. Jossain vaiheessa se jää taka-alalle ja oireitani tutkitaan astman pahenemisvaiheena.

Olen tuolloin ollut niin sekava ja huonovointinen, että löydän diagnoosin Y59 OmaKannasta vasta sen jälkeen, kun saan diagnoosin uudestaan yksityiseltä neurologilta.

Pelottavien oireiden kanssa menee koko syksy, jouluun asti. Joulun aikaan olen mielestäni paremmassa kunnossa ja palaan töihin. Kykenen sinnittelemään töissä 3–4 viikkoa. Joulun vapaat pidentävät työkykyisyysaikaani.

Tammikuun 4. päivä 2022 hengitykseni on taas työlästä. Heräilen yöllä tunteeseen, etten pysty hengittämään – todella pelottavaa.

Sydän hakkaa levossakin, ja poika on armeijassa, joten olen yksin. Lomilla ollessaan poika kuljettaa minua yötä myöten akuuttiin, kun leposykkeet nousevat yli sadan.

Rokotehaitta vie taloudelliseen ahdinkoon

Sisko on käynyt huonoimpina aikoina minulle kaupassa, ja eläkkeellä olevat vanhemmat ovat auttaneet taloudellisesti, sillä minulle on myönnetty toimeentulotukea vain kerran pieni määrä, vaikka olen hakenut sitä toistuvasti.

Olen ollut ainoa, jonka tuloilla perheessäni on eletty. Elämä on ollut todella vaikeaa, kun tulot ovat pudonneet pitkään jatkuneen sairastamisen vuoksi.

Allergiaoireita koronarokotteesta

Kevään aikana pyrin lepäämään ja kuntoutumaan ja poden huonoa omaatuntoa, kun en kykene töihin. Olen aina ollut kova tekemään työtä ja muutenkin ihminen, joka tekee paljon asioita.

Entisestä elämästä sirpaleita jäljellä

Tuntuu todella, että elämästä on viety kaikki iloa tuottava. Ennen saunoin päivittäin, nyt kehoni ei kestä sitä enää. Suihkussa käyminenkin on työn ja tuskan takana, koska sykkeet nousevat kaikesta niin korkeiksi. Päivät ovat hyvin vaihtelevia voinnin suhteen.

Onneksi pystyn välillä neulomaan ja tekemään hyvinä päivinä edes jonkinlaisia askarteluja. Aina kun vointi antaa myöten teen sellaisia asioita, mihin pystyin. Välillä jotain ihan pieniä juttuja, mutta hyvä sekin.

Tekevänä ihmisenä tämä uusi tilanne vaatii valtavaa sopeutumista, kun en pysty kuin murto-osaan entisestä. Tavalliset arjen asiat eivät olekaan enää itsestään selviä. On päiviä, etten edes syö, koska ei vaan ole voimia.

Työhön paluu saa oireet palaamaan

Vointini kohenee kevään aikana sen verran, että aletaan puuhaamaan työhön paluuta. Aloitan 25.4.2022 työn 40 %:n työajalla. Olen mukana aamupäivätoiminnan ajan. Olen todella toiveikas ja tuntuu ihanalta palata töihin pitkän tauon jälkeen.

Minua on kovasti odotettu töissä ja sekin tuntuu hyvältä. Pidän myös lomia pois, mikä taas pitkittää työkykyni kestoa. Olen neljän tunnin työpäivien jälkeen niin poikki, että pysyn hädin tuskin kotimatkan hereillä.

Nukun tunnin parin päiväunet joka päivä. Melko nopeasti hengittäminen alkaa taas tuntua työläältä ja öiset heräämiset palaavat taas.

koronarokotehaitta diagnoosi

Sinnittelen kesäloman alkuun asti, vaikka viimeisen kahden viikon aikana käteni vapisevat aamuisin töihin ajaessa. Työpäivän aikana tulee pahoinvointia.

Kehon rasituksenkesto heikkenee 

Jään lomalle juhannukseksi ja lähden ystävän mökille. Juhannuksen jälkeen vointini romahtaa jälleen. Hyttyset ovat syöneet mökillä ja puremat tulehtuvat taas. Ääni lähtee niin pahasti, että saan viikon puhekiellon. Vapina ja huimaus palaavat.

Huimausta kestää heinäkuun alusta marraskuun loppuun – kuin olisin laivan kannella tai humalassa. Kuumina päivinä en pysty olemaan ulkona.

Tällä hetkellä olen edelleen heinäkuussa 2022 alkaneella sairaslomalla. Vointini aaltoilee. Välillä on ihan hyviä päiviä ja välillä menee päiviä, etten kykene oikein mihinkään.

Rasitus voi viedä voimat useiksi päiviksi. Tasapainon löytäminen rasitusikkunan ja tekemisen tauottamisen välille on todella vaikeaa. Sitä on vaikeaa ymmärtää sellaisen, jonka ei sellaista tarvitse ajatella.

Edes lääkärit eivät kaikki sitä ymmärrä. Se vaikuttaa siihen, millaista kohtelua olen terveydenhuollossa saanut. On ollut paljon ymmärtämättömyyttä ja vähättelevää käytöstä. Oireitani voidaan pitää myös mielenterveyden tuotteina. Kyse on kuitenkin fyysisistä oireista ja neurologisesta sairaudesta.

Tutkimuksia ja tylyä kohtelua

Minua on kyllä tutkittu ja diagnooseja on paljon. Olen ollut huimauksen vuoksi korvapolilla. Tutkimuksiin päästyäni pahin vaihe on kuitenkin ollut ohi. Kuulossani on todettu alenemaa.

Keuhkopolille päästyäni pahimmat oireet olivat myös ohi. Kävin polilla kolme kertaa vaihtelevassa voinnissa. Minulle on tehty neljä spirometriatutkimusta. Tutkimukset eivät kuitenkaan ole kertoneet astman pahenneen.

Sydänkeskuksessa minulle on tehty rasitustesti. Selvisin testistä nipin napin kovalla tsemppaamisella. Tutkimuksen tulos ei ollut lääkäristä poikkeava, koska ei ollut mihin verrata.

Hän myös kirjasi, ettei poikkeavaa huimausta ole, vaikka olin aivan pyörryksissä testin jälkeen ja minun piti ottaa kalusteista kiinni päästäkseni tutkimustilasta pois. Tätä kirjausta hän ei suostunut korjaamaan, vaikka olin yhteydessä asiasta myöhemmin.

Oireiden syynä dysautonomia

Neurologian poliklinikalla on otettu pään MRI ja aivoselkäydinnäytteet, molemmat ovat olleet normaalit. Ainoastaan neuropsykologisissa testeissä on paljastunut työmuistin ongelmaa ja keskittymisen vaikeutta, erityisesti kuormituksen lisääntyessä loppua kohden.

Kognitiivista ongelmaa minulla on myös. Sanoja unohtuu ja jään keskustelussa kuuntelijaksi, kun mukana on useampi ihminen.

Tutkimustuloksista minulle soitti neurologi, joka ei ollut tavannut minua koskaan. Minulle kerrottiin, ettei mitään työkykyä alentavaa ole ja toivotettiin hyvää jatkoa. Puhelu oli tyly ja niin nopeasti ohi, etten edes ehtinyt ymmärtää mitä tuloksistani selvisi.

Näiden käyntien jälkeen olen saanut yksityiseltä neurologilta uudestaan diagnoosin Y59, Modernan koronarokotteen haittavaikutus. Lisäksi minulla on diagnosoitu G90.8 dysautonomia fatiikki eli autonomisen hermoston toiminnan häiriö ja SFN eli ohusäieneuropatian tyyppiset oireet.

Minulle on selvinnyt, että ongelma on hermostossa, ja olen viimein saanut siihen oikeat lääkkeet ja oikean suuruisella annostuksella. Vointini on alkanut kohentua ja huomaan, että lääkitys auttaa rasituksensietoon ja palautumiseen. Oireita tulee kuitenkin edelleen, mutta suunta tuntuisi olevan parempi ja olen toiveikas syksyllä työhön paluun suhteen.

Rokotehaitan saaneet jätetty yksin – missä oikeusturva?

Olen tehnyt valituksen oikeusasiamiehelle siitä, miten rokotehaittaa sairastavat eivät saa hoitoa. Se johtuu HUSin long covid -poliklinikan antamasta julkisuuskuvasta. Poliklinikalla ollaan sitä mieltä, että ongelma on toiminnallinen tai psykogeeninen, ja että me paranemme, kun alamme ajatella, ettemme ole sairaita.

Neurologista sairautta ei ajattelulla paranneta. Myös oman alueeni sairaala tulee saamaan valituksen ja jatkoa lähtee myös AVIin ja Valviraan. Ei voi olla niin, että koronarokotehaitan saaneet jätetään yksin oman onnensa nojaan selviämään.

Lääkäreiden tulee saada lisäkoulutusta, jotta he tunnistavat rokotehaitat ja osaavat määrätä oireisiin sopivan lääkityksen ja annostuksen.

Koronarokotehaittadiagnoosi

Olin ”onnekas”, että sain kelan sairaspäivärahaa kaikki 300 päivää. Minulla oli hyvä työterveyslääkäri ennen vuodenvaihdetta. Nyt KEVA on kuitenkin antanut useita hylkääviä päätöksiä kuntoutustuesta eli määräaikaisesta sairauseläkkeestä. Tällä hetkellä saan liiton sairauspäivärahaa. Lääkevakuutusyhtiöstä olen saanut hylkäävän päätöksen. Valituksen asiasta teen myös sinne.

Saamani koronarokotehaitta on terveyden menetyksen lisäksi aiheuttanut suuren tulonmenetyksen, joka jatkuu edelleen.

Olen joutunut miettimään kodin myymistä, mikä tuntuu minusta todella kohtuuttomalta tämän kaiken lisäksi.

Ei ole oikein, että joudun myymään kotini koronarokotteen aiheuttaman haitan vuoksi. On turha sanoa minulle, ettei rokotetta ollut pakko ottaa. Kyllä sotealan työntekijöiden vaihtoehdot olivat kovin vähissä. 


Long covid poliittinen sairaus?

HUSin long covid -klinikka perustettiin 2021 kesäkuussa koronarokotusten alettua. Vuosi sitten keväällä Helsingin yliopistollisen sairaalan johtama konsortio sai 6,55 miljoonaa EU-rahoitusta long covidin eli pitkäkestoisen koronataudin tutkimiseen.

Missä viipyy rahoitus koronarokotehaittojen tutkimiseen?

Long covid vaikuttaa osittain poliittiselta sairaudelta, jonka oirekuvaan on kirjattu monia tyypillisiä rokotehaittaoireita. Jokaisen LC-diagnoosin saaneen kannattaa siksi tutustua myös koronarokotehaittojen hoitoon.

https://mkrsuomi.fi/hoitokooste-koronarokotteiden-haittoihin/
https://mkrsuomi.fi/kooste-koronarokote-haitat/
https://mkrsuomi.fi/apua-rokotetulle/

Katso tästä Sami Antinniemen Diagnoosia etsimässä -dokkari

Lue myös: