Datakeskusten invaasio – Suomi maksaa metsillään ja resursseillaan

Suomeen rakennetaan kiihkeästi datakeskuksia. Datakeskushankkeiden kansallisessa rekisterissä on nyt 174 hanketta jopa 95 kunnassa. Datakeskusten vaikutus ulottuu sähköjärjestelmän lisäksi metsiin, luontoon, maisemaan, luonnon monimuotoisuuteen sekä sähkön ja lämmön hintaan. Se pakottaa rakentamaan lisää tuuliteollisuutta omiin tarpeisiin.

Sähkönkulutus kasvaa nopeasti datakeskusten takia

Tutkija Mika Helenius pitää suunnitteilla olevien datakeskusten määrää järjettömänä. Hän viittaa Irlantiin, jossa datakeskusten yleistyminen on nostanut kuluttajien sähkön hintaa. Hinta on noin kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta.  Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi olisi sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2030.

Fingridin mukaan Suomen sähkönkulutus on nyt 90 terawattituntia vuodessa, ja se voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä 106–123 terawattituntiin. Lisäkulutusta aiheuttavat datakeskukset, teollisuus, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto sekä sähköinen lämmitys ja liikenne. Fingrid arvioi, että sähköntuotanto kasvaa pääasiassa maatuulivoimalla ja aurinkovoimalla.

Allekirjoitetut datakeskushankkeet voivat Fingridin mukaan kasvattaa Suomen sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi olisi sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2030. Esimerkiksi Huittisen Greensky-datakeskuksen myötä sähkönkulutuksen nousu olisi koko 250 MW:n toteutuessa noin +1451 % lisäys nykyiseen Huittisen sähkönkulutukseen.

Datakeskusten energiankulutus lisää tuuliteollisuuden, verkon ja muun infrastruktuurin pakkotarvetta

Fingrid arvioi, että sähkönkulutuksen kasvu edellyttää suurta määrää tuotantokapasiteettia tämän vuosikymmenen aikana. Fingrid on myös todennut, että lähivuosien kulutuksen kasvu on etenemässä nopeammin kuin sähköntuotannon kehitys ja että 2020-luvun lopulla sähkötehon riittävyys voi heiketä merkittävästi. 

Kun datakeskuksen tarvitsema sähkö tuotetaan Suomessa pääosin kasvattamalla tuuli- ja aurinkovoimaa, datakeskuksen ympäristövaikutus ei pääty datakeskuksen tontille, vaan läheisyyteen on rakennettava lisää energiateollisuusalueita. 
 
Datakeskus käyttää niin sanottua vihreää energiaa. Tuulivoiman lisärakentaminen taas lisää metsien hakkuita, elinympäristöjen pirstoutumista niin ihmisille kuin eläimille, lisänä suuret maisemavaikutukset ja hiilinielujen menetys. Tässä ei ole enää mitään vihreää, ympäristö- eikä ilmastoystävällistä.

Kyse ei ole muutamasta tuulivoimalasta, vaan kymmenistä ja sadoista turbiineista, ja tuhansien megawattien tuotantotarpeesta. Voimaloiden lisäksi tarvitaan asfaltoituja teitä, sähköasemia, kaapeleita, voimajohtoja ja huoltoinfrastruktuuria. Enemmän sähköä tarkoittaa enemmän tuotantokapasiteettia, ja enemmän tuotantokapasiteettia tarkoittaa lisää maa-alaa teolliseksi, ja lisää metsähakkuita.

Esimerkiksi Kajaanissa rakennetaan XTX:n datakeskuksia. Samaan aikaan nykyisten kaavoitustietojen perusteella Kajaaniin suunniteltuja tuuliteollisuusvoimaloita on kolmessa hankkeessa jopa 56. Yhteys tuuliteollisuuden kasvamiseen on ilmeinen. Ja sen tarve ei ole kotimainen.

Tuuliteollisuuden maankäyttö, metsäkato ja luontokato

Tuulivoimaloita rakennetaan Suomessa usein talousmetsiin. Metsähallituksen mukaan toiminnassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevan maatuulivoiman maankäyttötarve on 21 400 hehtaaria, ja yhtä voimalaa kohden puustoa joudutaan yleensä kaatamaan 2–3 hehtaarin alueelta, kun mukaan lasketaan pystytyspaikat, huoltotiet ja voimajohdot.

Tuuliteollisuuden rakentamisen aiheuttama metsäkato oli tutkimuksessa (42 tuulivoimapuistoa ja 513 voimalaa) kuusinkertaista verrattuna vertailualueisiin. Tutkijat nostivat esiin metsäkadon lisäksi elinympäristöjen pirstoutumisen sekä vaikutukset hiilen varastointiin ja sitomiseen.

Tämä osuu Suomessa jo valmiiksi tilastollisesti esitettyyn heikentyneeseen hiilinielutilanteeseen. Tilastokeskus esitti, että maankäyttösektori oli vuonna 2024 nettopäästölähde ja metsämaa oli vain pieni nettonielu. Ympäristöhallinnon esittämänä Suomen metsien hiilinielukyky on heikentynyt ja metsät ovat viime vuosina menettäneet aiemman vahvan hiilinieluasemansa.

Tuulivoiman lisärakentaminen lisää siten metsien käyttöä, metsäkatoa ja elinympäristöjen pirstoutumista tilanteessa, jossa metsien hiilen sitomiskyky on jo heikentynyt tai esitetty heikentyneen, minkä perusteella Suomi maksaa hiilinielumaksuja EU:lle. Nämä maksut loogisesti kasvavat jatkossa.

Sähköverkko joutuu kasvavan kulutuksen puristukseen

Fingridin mukaan yli 70 prosenttia Suomen sähköntuotannosta sijaitsee länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa, kun yli puolet kulutuksesta tapahtuu Etelä-Suomessa. Jos rakentaminen jatkuu, tarvitaan lisää kantaverkkoa ja pitkiä siirtoyhteyksiä, mikä tarkoittaa jälleen uutta maankäyttöä ja metsähakkuita ja hiilinielujen vähenemistä, lisää linjoja ja lisää talojen pakkolunastuksia.

Jos sähköjärjestelmän kapasiteettia joudutaan rakentamaan nopeasti kasvavan datateollisen kulutuksen vuoksi, kustannukset eivät mene datakeskuksen omistajalle. Ne alkavat näkyä verkkomaksuissa, tuotantoinvestoinneissa, verotuksessa, sähkön hinnan vaihtelussa ja sähkön siirtohinnoissa. Eli ylikansallisten datakeskusten energiantarve ja muutokset infran jäävät kansallisesti ja kansalaisten maksettavaksi.

Pienydinreaktorit yhtenä mahdollisena vaihtoehtona

Suomessa valmistellaan pienydinreaktoreita (SMR). Valtion vuoden 2026 ydinenergialakia koskevassa esityksessä SMR-laitokset nähdään mahdollisena ratkaisuna sähkön, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä kaukolämmön ja teollisuuden lämmön tuotantoon.

Kuopiossa on käynnissä SMR-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, ja Helsingissä Helen selvittää 400–500 megawatin kaukolämpökapasiteetin tuottamista pienreaktoreilla.

Myös datakeskuksille itselleen on esitetty energiaratkaisua. LUT-yliopiston tutkijat ovat ehdottaneet mallia, jossa datakeskuksilta edellytettäisiin uutta sähköntuotantokapasiteettia vähintään niiden oman kulutuksen verran. Tällöin datakeskuksen aiheuttamaa lisäkysyntää ei jätettäisi kokonaan muun yhteiskunnan sähköjärjestelmän kannettavaksi sekä sen infran rakentamista maksettavaksi.

Niin kauan kuin tämä ei ole laissa velvoittavana, suuryritykset eivät sitä noudata. Muhoksella hakattiin metsää viranomaisten ohjeista piittaamatta. Velvoittava laki energiantuotannosta datakeskuksiin on saatava pian. Vaikka se saataisiin, se ei muuta niiden tarvitsemaa sähkön määrää ja infran määrää.

Datakeskusten hukkalämpö voi olla hyöty – mutta silläkin on infrastruktuurinsa

Datakeskusten hukkalämpö puolestaan voi olla hyöty. Suomessa datakeskusten lämpöä voidaan ottaa talteen kaukolämpöverkkoon. Helsingissä datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen on riittänyt lämmittämään yli 20 000 kotia. Hukkalämpö ei kuitenkaan ole itsestään ilmaista kaukolämpöä: sen hyödyntäminen edellyttää lämmön talteenottoa, lämpöpumppuja, putkistoja, sähköä, varajärjestelmiä ja kaukolämpöverkkoa.

Kriittistä kuitenkin on, jos kaukolämpöjärjestelmä alkaa olla riippuvainen yhdestä kaupallisesta datakeskuksesta. Datakeskus voidaan sulkea, myydä, laajentaa, supistaa tai sen toiminta voi muuttua.

Datakeskusten ketjuvaikutus kokonaisluontoon

Miten paljon luontoa, metsää, sähköverkkoja, energiaturvallisuutta, asuinalueita ja luontoalueita datakeskusten ja liitännäisteollisuuden (tuulivoimalat, aurinkoteollisuus…) rakentaminen vie Suomesta?

Kokonaissääntelyä ei ole, vaan lähinnä kunnat päättävät hankkeista. Poliittinen vastuu on suojata Suomen luontoa, maisemia, kulttuurimaisemia, yksityiskiinteistöjä ja asuinalueita datakeskuksilta ja niiden seurannaisteollisuudelta. Poliittinen vastuu on turvata kansalaisten energiansaanti. Poliittinen vastuu ei ole mahdollistaa suuryritysten liiketoiminta Suomen maaperällä.

Suomi ei ole mukana teknologisessa kehityksessä, vaan se on vain sen teknologian tuotannon alustamaa. Työpaikat ovat väliaikaisia ja vähäisiä. Osa maa-alueista on myyty suoraan ulkomaisille yrityksille, jolloin verotuloakaan ei jatkossa tule. Ainoa mikä pysyy on luonto- ja metsäkato, maisemahaitta ja moninkertainen sähkönkulutus.

Myöhemmässä vaiheessa tekoälyhaipin mahdollisesti hiipuessa jäävät hylätyt ja vanhenevat datakeskukset suomalaiseen maisemaan Suomen vastuulle.

Karoliina Balk

Lähteitä:

https://yle.fi/a/74-20193036 

https://yle.fi/a/74-20234255 

Joku raja -kansalaisaloite datakeskusten ja energiateollisuuden rajoittamiseksi!

Suomen luonto ja asuinalueet eivät ole ulkomaisten yhtiöiden teollista tuotantoalustaa. Yritykset käärivät liikevoitot, mutta luonto-, melu- ja maisemahaitat jäävät suomalaisille.

Suomessa on jo 2013 tuulivoimalaa, mutta 6 900 maatuulivoimalaa tulossa. Päälle 197 datakeskushanketta, joiden sähköntarve johtaa rajattomaan teollisuusrakentamiseen Suomen maisemiin.

”Joku raja” -kansalaisaloite vaatii data-ja tuulivoimateollisuudelle kokonaissääntelyä:

• Vähimmäisetäisyydet

• Korvaukset talon- ja maanomistajille maisema- ja viljelyhaitasta.

• Viranomaisille toimivaltaa kieltää hankkeita.

Suomen luonto ja maisemat on säilytettävä tuleville sukupolville!

Allekirjoita ja suojele luontoa:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/18236